Edunvalvonta

Suomen Ammattivalmentajat SAVALin päätehtävänä on edistää ja valvoa jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. SAVAL toteuttaa jäsenten edunvalvontaa myös työpaikka- ja henkilökohtaisella tasolla. 

SAVAL toteuttaa henkilökohtaista edunvalvontaa yhteistyössä Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn kanssa osallistumalla jäsenen työsuhteeseen liittyvien kysymysten ja ongelmien selvittelyyn ja ratkaisuihin. Tämä voi tapahtua SAVALin luottamusmiehen, lakimiehen tai asiamiehen kautta.

SAVAL vaikuttaa toiminnallaan työmarkkinoiden ja yhteiskunnan päätöksentekoon. Tämän edunvalvontatyön SAVAL hoitaa neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kautta.
Yhteiskunnallista - mm. tulopolitiikkaan, verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvää - edunvalvontaa SAVAL toteuttaa Akavan kautta ja sen tuella.

VALMENTAJIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

SAVALin tavoitteena on varmistaa jäsentensä kollektiiviset edut mahdollisimman kattavilla työehtosopimuksilla. Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus (TES) on voimassa vuoden 2018 tammikuun loppuun saakka. Valmentajat on liitetty työehtosopimukseen ns. liityntäpöytäkirjalla. Tämä koskee valmentajia, joiden työnantaja on sopimuksen piirissä.

Työehtosopimus on ladattavissa tästä linkistä: Urheilu TES 2014-17.pdf.
Suositus on, että SAVALin jäsenten työsopimukset liitetään TES:iin myös järjestäytymättömissä työyhteisöissä. 

SYITÄ KUULUA LIITTOON

Liittoon kuuluminen on paljon muutakin kuin varautumista mahdolliseen työttömyyteen. Ansiosidonnainen työttömyysturva on yksi osa turvaa, sen lisäksi SAVAL vaikuttaa palkkoihin sekä työsuhteen ehtoihin ja on apuna ongelmatilanteissa.

Palkkojen yleiskorotukset koskevat kaikkia työehtosopimusten piirissä olevia - ammattiliittojen ansiosta. Ammattiliitot ovat saaneet aikaan muun muassa perhevapaan, parannuksia sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan sekä työaikoihin liittyviä joustoja kuten vuorotteluvapaan. Moni ei tule ajatelleeksi, että niinkin tavallisesta asiasta kuin vuosilomasta on aikoinaan väännetty kättä ammattiliittojen ja työnantajien kesken. 

Työnantajat eivät yleensä ehdota etuja omasta aloitteestaan, vaan niistä on neuvoteltava. Yksi saavutus on määräaikaisten työsuhteiden rajoittamisesta tehdyt esitykset. Jos määräaikaisuutta käytetään väärin, järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa asiaan oman liittonsa kautta. Ammattiliitot eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää, sillä toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla.

Apua luottamusmieheltä

Ammattiliittoa edustaa yleensä työpaikalla luottamusmies tai muu edustaja. SAVALilla on valtakunnallinen luottamusmies, sillä työpaikat ovat yleensä pieniä. Marssijärjestys on seuraava: Ensin työntekijä keskustelee erimielisyyksistä esimiehensä kanssa. Jos ongelma ei ratkea, hänen kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen. Jos erimielisyys edelleen jatkuu, sitä selvittävät ammattiliiton edustaja ja työnantajan edustaja. Jos työnantajan kanssa ei päästä sopuun, liitto voi mennä jäsenensä puolesta jopa työtuomioistuimeen.

Ei vain potkujen varalta

Entä mitä hyötyä on kuulua liittoon, jos työpaikalla kaikki on sujunut kuin rasvattu?  Usein yksittäinen jäsen ei edes huomaa, että ammattijärjestöt vaikuttavat työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuksiin ja sosiaalisiin etuihin.  Armeijassa sanotaan, että huolto toimii silloin kun sitä ei huomaa. Ammattiliitoilla on vähän sama juttu. 

Ilman ammattiliittoja ei olisi myöskään näitä:

-  Neljän viikon vuosiloma, 1971
-  Lomaltapaluuraha (myöhemmin lomaraha), 1972
-  Seitsemän kuukauden äitiysloma, 1974
-  Talviloma, 1977
-  Sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus, 1981
-  Ansiosidonnainen työttömyysturva, 1984
-  Nais- ja matalapalkkaratkaisut, 1989-2003
-  Loppiainen, 1992
-  Vuorotteluvapaa, 1996
-  Työterveyshuoltolain uudistus, 2000
-  Isäkuukausi, 2001
-  Joustavat työaikakäytännöt, 2001
-  Helatorstai, 2002
-  Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen, 2003
-  Oppisopimuskoulutuksen muutokset, 2008
-  Aikuiskoulutustuen uudistus, 2009
-  Vuorotteluvapaan vakinaistaminen, 2010


Ajankohtaista

24.11.2017 Syyskokouspäätöksiä. Lue lisää