Liity jäseneksi >
10.03.2020 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat
Palkkalaskelman tarkistaminen kannattaa, sillä taloushallinnon ammattilaisetkin saattavat laskea palkan väärin.
Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle palkanmaksun yhteydessä kirjallisen palkkalaskelman, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Palkkalaskelmasta kannattaa tarkastaa, että työsuhteen aloituspäivämäärä on merkitty oikein. On varsin tavallista, että palkkahallinnossa ei ole tiedossa työsuhteen alkamispäivä. Silloin on vaarana, että työsuhteen kestoon liittyvistä etuuksista tulee kädenvääntöä.
Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Jos saatavien suoritus työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.
Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta.
Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa, työntekijän tulee viipymättä huomauttaa tästä. Jos palkkalaskelmaa ei pyynnöstäkään huolimatta toimiteta, niin asiassa voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen (AVI). Työsuojelutarkastajat voivat velvoittaa työnantajan uhkasakon nojalla antamaan palkkalaskelman, ja tehdä asiasta viime kädessä myös tutkintapyynnön poliisille.
Palkkalaskelmassa olevista virheistä kannattaa myös viipymättä ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Jos työnantaja ei reklamaation jälkeenkään suorita palkkasaatavaa, voi YTY vaatia palkkasaavia työnantajalta jäsenen valtuutuksella.
Jos työntekijä epäilee työnantajan olevan maksukyvytön, hänen tulee viipymättä ottaa yhteys kotipaikkansa työ- ja elinkeinotoimistoon palkkaturvahakemuksen tekemiseksi. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä saatavan erääntymistä.
Palkkakuitista ilmenee sovittu rahamääräinen kuukausipalkka. Sen päälle voi tulla myös erilaisia lisiä, provisio-osuus, bonus- tai tulospalkkioita ja luontoisetuja. Työntekijä ei saa koko palkkaa tililleen, sillä bruttopalkasta tehdään lakisääteisiä vähennyksiä.
Kalenterivuoden aikana maksetut palkat näkyvät palkkakuitin kohdassa ”palkat verokauden/verokortin alusta”.
Verokorttiin on merkitty ennakonpidätysprosentti sekä tuloraja, johon asti ennakonpidätys on tämän prosentin suuruinen. Tulon ylittävältä osalta toimitetaan ennakonpidätys verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan. Mitään valintoja työntekijän ei siis tarvitse aiempien vuosien tapaan enää tehdä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa hyvissä ajoin, riittääkö verokortin tuloraja (luontaisedut mukaan lukien) koko vuoden tuloille vai uhkaako raja täyttyä ennen vuoden loppua. Hae verokorttiisi tarvittaessa ajoissa muutosta.
Ennakonpidätys on veroprosentin määräämä osuus bruttopalkasta. Kalenterivuoden aikana maksetut verot näkyvät palkkakuitin kohdassa ”ennakonpidätys verokauden/verokortin alusta”.
Veroprosentti sisältää sosiaaliturvamaksun, joka koostuu sairausvakuutuksen päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Päivärahamaksu on 1,18 prosenttia ja sairaanhoitomaksu 0,68 prosenttia bruttopalkasta.
Työntekijän bruttopalkasta otetaan myös 1,25 prosenttia työttömyysvakuutusmaksua. Maksu menee työttömyysvakuutusrahastoon, joka maksaa muun muassa ansiosidonnaisia päivärahoja ja palkkaturvaa.
Työntekijältä perittävä työeläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksu on 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia bruttopalkasta. Maksulla rahoitetaan työeläkkeitä nyt ja tulevaisuudessa.
Nettopalkka on summa, josta on vähennetty ennakonpidätys ja muut maksut. Työnantaja maksaa nettosumman palkkapäivänä työntekijän tilille.
Työnantajalla on velvollisuus pidättää ja tilittää edelleen työntekijän palkasta:
Myös YTYn jäsenmaksu on mahdollista suorittaa työnantajaperintänä, mutta siitä on sovittava työnantajan kanssa erikseen.
Ansiopäivärahan suuruus määritellään hakijan vakiintuneesta palkasta. Palkkatulot osoitetaan ensisijaisesti erillisellä palkkatodistuksella, jonka työnantaja allekirjoittaa. Palkkalaskelma ei yleensä riitä, sillä siitä ei ilmene kaikki tarvittavat erittelyt. Sovitellun ansiopäivärahan hakijat voivat toimittaa palkkalaskelman sovittelujakson työtulon selvittämiseksi.
Jos jäät työttömäksi, toimita työttömyyskassalle työnantajan täyttämä palkkatodistus työttömyyttä edeltävältä, vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä kalenteriviikolta (ma-su). Palkkatodistuksessa tulee olla eritellysti mm. peruspalkan lisäksi maksetut palkkaerät.
Palkkatodistuspohjan työttömyyskassaa varten löydät osoitteesta kokokassa.fi/lomakkeet/
Työttömyyskassat voivat saada palkkatietoja myös tulorekisteristä. Tämän vuoksi ansiopäivärahahakemukseen liitettävän selvityksen määrä tulee todennäköisesti vähenemään.
Teksti Jaana Liimatainen, YTYn työmarkkinajuristi
--
Kysyttävää tästä tai muusta työsuhteen asiasta? Työsuhteeseen liittyvä lakineuvonta on jäsenille maksutonta ma-pe 08.30-13.00 puh. (09) 2510 1350 tyosuhdeneuvonta@yty.fi