Suomen Ammattivalmentajat SAVAL toteutti elokuussa 2024 kyselyn, jossa selvitettiin urheiluvalmentajien näkemyksiä suomalaisen urheilun menestyksestä, haasteista ja kehityskohteista. Kysely lähetettiin valikoidulle ammattivalmentajien ryhmälle, johon kuului eri urheilun osa-alueilla toimivia valmentajia, mukaan lukien lasten-, nuorten- ja aikuisten valmennus sekä ammattilaisurheilu. Mukana oli sekä yksilö- että joukkuelajien valmentajia. Vastaukset kerättiin anonyymisti, mikä mahdollisti rehelliset ja omin sanoin kerrotut näkemykset.

Vastaajien mielestä suomalaisessa urheilussa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, mutta rakenteelliset haasteet, kuten johtamisen puutteet ja epäselvät tavoitteet, jarruttavat kehitystä. Valmentajien osaamista ja työolosuhteita tulisi parantaa, ja päätöksentekoroolia vahvistaa. Vastaajien mukaan resurssit ovat osittain riittävät, mutta niiden tehokkaampi hyödyntäminen ja kohdentaminen ovat avainasemassa menestyksen saavuttamiseksi.

Lainauksia kyselyn vastauksista:

Keskeiset nostot kyselyn tuloksista:

• Tärkeimpiä menestystekijöitä useassa eri lajissa: pitkäjänteisyys, resurssien tehokas hyödyntäminen ja osaaminen.
• Merkittävimpinä haasteina koetaan muun muassa puutteellinen johtaminen, epämääräiset tavoitteet ja seurannan puute.
• Riittämätön yhteistyö ja tehottomat verkostot eivät edesauta asiaa.
• Valmentajakoulutuksen kehittäminen, päivittäminen ja selkiyttäminen koetaan tärkeäksi.
• Urheilun aseman heikkeneminen huolettaa. Urheilun merkitystä ei arvosteta riittävästi.

Lainauksia kyselyn vastauksista:

Kehitysehdotuksia vastausten pohjalta:

Valmentajarekisteri sekä ammattinimikkeen suojaaminen – urheiluvalmentaja

• Nimikesuojattu ammattinimike - henkilön ammattioikeustiedot.
  • Kannustin osaamisen kehittämiseen, tunnistamiseen ja tunnustamiseen, valmennustyön vetovoimaisuuden lisääminen, kelpoisuusvaatimukset täyttävien urheiluvalmentajien löytämisen helpottaminen, urheiluvalmentajatarpeen ennakointi, urheiluvalmentajien arvostuksen lisääminen, avoimuuden lisääminen – urheilijoilla ja huoltajilla on oikeus saada tieto siitä, onko valmentaja pätevä.

Valmentajat mukaan päätöksentekoon

• Olympiakomitean ja SUEKin hallituksissa tulisi urheilijaedustuksen lisäksi olla myös valmentajaedustus.
• Lajiliitoissa valmentajaedustus mukaan hallitustyöskentelyyn. Lisäksi valmentajavaliokunnan tai lajin valmentajakerhon perustamista tai nykyistä toimintaa tulee tarkastella sekä kehittää.
• Valmentajat olisi tärkeää integroida laajemmin työehtosopimuksiin liittyviin neuvotteluihin.

Hallitusti hallintoa

• Hallintoa tarvitaan edelleen, mutta riittävissä määrin. Hyvä hallinto rakentuu toimintaan osallistuvien ja toimivaltaa pitävien väliselle suhteelle, jota on kehitettävä ja vaalittava.
• Urheiluhallinnon ei tule mennä syvälle operatiiviseen toimintaan, vaan hallitusten katse pitäisi olla kokonaisuuden johtamisessa, mikä mahdollistaa menestyksekkään valmennustoiminnan.
• Tulevaisuudessa keskitetympää, johdonmukaisempaa, avoimempaa ja todellisesta tarpeesta johdettua hallintoa, joka osallistaa sekä oikeasti kuuntelee keskeisten ammattilaisten muodostamaa toimijasegmenttiä urheilussa – valmentajia.

Valmennusosaamisen kehittäminen/panostaminen

• Valmentajakoulutuksessa käsiteltävien sisältöjen tarkoituksenmukaisuus tulee tarkastella. Ilmaisen koulutuksen maassa ’Valmentaja-tutkintonimikkeen’ hankkiminen ilman rahallista panosta ei ole mahdollista – asia tulee korjata viipymättä. Urheiluvalmennukseen tarvitaan oma tutkinto. Samalla alan tutkintonimikkeiden päivitys tulee saada tehtyä nopealla aikataululla.

Päätöksentekoprosessien kehittäminen

• Yksinkertaistetaan rakenteita, selkiytetään vastuita ja toimivaltaa sekä tuodaan päätöksenteko lähemmäs tekijöitä. Valmentajat laajemmin mukaan päätöksentekoon. Yhdessä määritellään, minkälaista urheilua tavoitellaan ja miten siihen päästään, mitkä ovat toiminnan mittarit. Lajit urheilijoineen sekä valmentajineen asettavat realistiset ja selkeät tavoitteet ja toiminnan jatkuva seuranta on jatkossa olennainen osa prosessia.

Valmentajien ja urheilijoiden päivittäisen työn edellytysten parantaminen

• Työnteon edellytysten parantaminen, valmentajien osaamisen kehittämiselle varattava aika ja valmentajien oikeuksien kunnioittaminen tulee ottaa jatkossa työnantajatoiminnassa paremmin huomioon. Todellisen työajan tulee vastata työsopimuksessa sovittua työaikaa.

Toimijoiden sekä urheilun arvostuksen parantaminen

• Urheilun arvostuksen kehittämiseksi tarvitaan johdonmukaista viestintää, joka korostaa urheilun yhteiskunnallista merkitystä niin mediassa kuin julkisessa keskustelussa.
• Urheilun narratiivia tulisi rakentaa tuomalla esiin urheilun positiiviset vaikutukset.
• Selkeiden tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen on tärkeää, ja niistä tulisi myös viestiä avoimesti.
• Resursseja tulee kohdentaa oikein, erityisesti valmentajien ja urheilijoiden työolosuhteiden sekä koulutuksen parantamiseen, joka osoittaa arvostusta keskeisiä toimijoita kohtaan.
• Todellinen yhteistyö eri tahojen välillä vahvistaa myös arvostusta.
• Urheilusta uutisoitaessa tulisi pitäytyä urheilussa, viihde- tai elämäntapauutiset kuuluvat muualle.

Kysy lisää

Raino Nieminen
SAVALin toiminnanjohtaja
raino.nieminen@saval.fi