17.10.2024 | Työelämä, Työelämä
Tämän syksyn neuvottelukierroksella Ylemmät Toimihenkilöt YTN haluaa saada jäsenilleen yleiskorotukseen painottuvat, ostovoimaa kohentavat palkankorotukset. Edellisillä kierroksilla palkansaajat ovat tulleet vastaan ja tyytyneet maltillisiin korotuksiin.
– Suomen kustannuskilpailukykyä on pidetty yllä jo monen vuoden ajan sillä, että on tehty pienempiä palkankorotuksia kuin kilpailijamaissa. Tämä ei loputtomasti voi olla Suomen keino menestyä kansainvälisillä markkinoilla, sanoo YTN:n puheenjohtaja Samu Salo.
Kuva: Samu Salo
Neuvotteluja käydään teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietoalan työehtosopimuksista. Näistä kaksi ensimmäistä ovat yleissitovia, tietoalan tes on normaalisitova. Nykyiset sopimukset päättyvät marraskuun lopussa.
Toistaiseksi neuvotteluissa ei ole päästy kovin pitkälle konkreettisiin kysymyksiin.
– Takana on nyt muutamia tapaamisia. Ilmapiiri on ollut samanlainen kuin aiemmillakin kierroksilla. On vielä hieman epäselvää, mitkä ovat työnantajien tärkeimmät tavoitteet, luonnehtii Salo.
Se on tosin käynyt selväksi, että palkankorotusten tasosta on neuvottelujen vastapuolella, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:llä on varsin erilainen näkemys kuin YTN:llä. Myös näkemykset yleiskorotuksen tarpeellisuudesta ovat etäällä toisistaan; työnantajat haluaisivat painottaa palkkojen paikallista sopimista.
– Ylempien toimihenkilöiden palkanmuodostuksessa yleiskorotus on keskeinen tekijä. Palkkatutkimustemme mukaan työnantajien jakamia meriittikorotuksia saa vain noin viidesosa ja tämä osuus on pysynyt vuodesta toiseen melko samana. Jos paikallisesti yrityksissä ei pystytä sopimaan palkankorotuksista, työehtosopimuksen tuoma yleiskorotus turvaa sen, että kaikki saavat jotain, ja siksi me pidämme siitä kiinni, perustelee YTN:n varapuheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Kuva: Teemu Hankamäki
Avoin kysymys on myös se, kuka tällä neuvottelukierroksella toimii päänavaajana eli tekee ensimmäisen työehtosopimuksen. Perinteisesti tämä rooli on kuulunut Teollisuusliitolle, jonka solmiman teknologiateollisuuden tessin korotustaso on määrittänyt ns. yleistä linjaa, eli muiden alojen työnantajat eivät ole suostuneet sen tasoa ylittäviin palkankorotuksiin.
– YTN ei erityisesti pyri päänavaajaksi, mutta emme myöskään väistä vastuun kantamista, sanoo Samu Salo.
Tilannetta sekoittaa hallituksen suunnitelma säätää laki, joka ankkuroisi kaikkien alojen palkankorotukset vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Lakia on palkansaajapuolella vastustettu laajasti.
Palkankorotusten lisäksi YTN tavoittelee työehtosopimuksiin myös laadullisia parannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin lisääminen, pelisäännöt etätyöhön, vuosiloman pidennys sekä mahdollisuus vaihtaa lomaraha osittain tai kokonaan vapaaksi.
Laadullisten tavoitteiden edistämistä jarruttaa se, että vastapuoli kavahtaa kaikkea, joka voisi aiheuttaa palkankorotusten ulkopuolisia lisäkustannuksia.
– Työnantajat lähtevät siitä, että sopimusten tekstipuolen hinta ei saa nousta yhtään. EK jäsenliittoineen vahtii tätä hyvin tarkasti ja on koordinoinut koko työnantajakentän, kertoo Hankamäki.
Toisaalta esimerkiksi työhyvinvointia tukevat ja asiantuntijoiden henkistä kuormitusta vähentävät toimenpiteet eivät paljonkaan rasittaisi yritysten kukkaroa, mutta ongelmana on työnantajien yleinen vastahakoisuus tehdä asiasta tes-kirjauksia. Tämä on Salon mukaan käynyt selvästi ilmi aiemmilla neuvottelukierroksilla.
Neuvottelujen vaikeuskerrointa nostaa se, että hallitus on lainsäädännöllä muuttamassa suomalaisen työelämän rakenteita työnantajien eduksi. Vientivetoisen palkkamallin lisäksi tällaisia lakihankkeita ovat muun muassa irtisanomisen helpottaminen, paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin sekä kielto sopia esimerkiksi lomautusilmoitusajoista työehtosopimuksessa paremmin kuin lakiin on kirjattu.
Työsopimuslakiin suunniteltu muutos, jonka mukaan irtisanomiseen riittäisi työnantajalle pelkästään ”asiallinen syy” nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan, on ylempien toimihenkilöiden näkökulmasta erityisen ongelmallinen.
– Tämä voisi johtaa siihen, että jos tulostavoitteita ei saavuta, se olisi irtisanomisen peruste. Meidän jäsenistämme lähes kaikille on määritelty henkilökohtaiset tavoitteet, ja monessa yrityksessä tavoitteet on viritetty yläkanttiin, sanoo Samu Salo.
Neuvottelupöydissä asia saattaa mahdollisesti näkyä, mikäli työnantajat pyrkivät muuttamaan irtisanomista koskevia, nykyistä lakia mukailevia tes-pykäliä hallituksen suunnitelmien mukaisiksi.
Teksti: Mikko Nikula, YTN. Kuvat: Aina se on mielessä. Työ. -neuvottelukampanjan kuva, YTN. Kirjoitus on julkaistu alunperin Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n verkkosivuilla.
YTN neuvottelee valtakunnallisia ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia asiantuntijoille ja esihenkilöille. Jäsenliittojen kautta YTN edustaa lähes 178 000 ylempää toimihenkilöä yksityisellä sektorilla. YTN-liiton jäsenenä olet mukana kehittämässä parempaa työelämää.
Kenelle kuuluu palkan yleiskorotus?