Sairaanhoitajasta hoivakodin yksikönjohtajaksi

Sairaanhoitajasta hoivakodin yksikönjohtajaksi

17.09.2024 | Työelämä, Työelämä

Artikkelikuva

Liisa Kiventöyry aloitti työt Medivida Hoivakoti Visarannan yksikönjohtajana heinäkuussa. Visaranta on 30-paikkainen, ikäihmisille ympärivuorokautista palveluasumista tarjoava yksityinen hoivakoti Hämeenlinnassa Vanajaveden läheisyydessä.

Uudessa työssään Kiventöyry on viihtynyt erinomaisesti. Hän arvostaa erityisesti sitä, miten hienosti hoitajat kohtaavat asukkaat. Myös kiire ja työn kuormittavuus on nyt vähäisempää kuin oli työskennellessä isommassa yrityksessä.

– Nautin nyt, missä olen. Voin keskittyä työntekijöihin, asukkaisiin ja itse työhön.

Kiventöyry valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1997 ja työskenteli sairaanhoitajana yhteensä 18 vuotta. Tämän jälkeen hän eteni palveluesimieheksi ja toimipaikanpäälliköksi, jolloin hän johti parhaimmillaan neljää eri yksikköä. Vuonna 2017 Kiventöyry suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Vuotta aiemmin hän oli edennyt esihenkilöksi.

– Olen aina halunnut tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa työtä. Jo urani alussa koin, että haluan olla päättämässä asioista ja johtamassa ihmisiä.

Muutosturvavalmennus motivoi uusiin haasteisiin

Vuoden vaihteessa silloinen työnantaja aloitti muutosneuvottelut, jotka koskivat myös Kiventöyryä ja hänen yksikköään. Irtisanomisaika oli puoli vuotta. Kiventöyrylle tilanne oli uusi, mutta hän näki sen
myös mahdollisuutena. Hän oli juuri suorittanut sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän AMK-tutkinnon, joka oli poikinut ajatuksen kokeilla jotain uutta. Työpaikan vaihtaminen on kuitenkin iso
muutos ja siihen liittyy aina myös riski. Riittääkö rohkeus irtaantua tutusta ja turvallisesta?

– Ehdin olla saman työnantajan palveluksessa 17 vuoden ajan. Muutos oli iso. Mutta kuten me kaikki tiedetään – kun vähennystarve tulee, niin jonkun kohdallehan se aina osuu.

Kiventöyry etsi johtajan pestiä aktiivisesti  kolmen kuukauden ajan. Tämä oli myös hyvää itsetutkiskelun aikaa. Kaikki piti aloittaa ns. alusta, sillä edellisen cv:n hän oli kirjoittanut vuonna 2007. Oman uran alussa töitä oli aina ollut tarjolla eikä työhakemuksia tarvinnut lähetellä.

Muutosneuvottelut ovat raskas prosessi. Kiventöyry kokee, että työnantajan tarjoamasta muutosturvavalmennuksesta ja eritoten valmennuspaketista oli iso apu työnhakemiseen.

– Sain vinkkejä siihen, millainen on hyvä CV, mitä omia vahvuuksia kannattaa korostaa ja miten voi hyödyntää mm. Linkediniä työnhakukanavana. Lisäksi harjoiteltiin työhaastatteluita varten.

Kiventöyry mainitsee hyödyntäneensä myös tekoälyä hakemuksissaan.

– Tekoäly antaa hyvän pohjan, mutta huomasin,että se käyttää paljon samoja adjektiiveja. Oma persoona antaa loppusilauksen hakemukselle.

ASIAn jäsenenä Kiventöyry hyödynsi oman liiton tarjoamia maksuttomia työnhaku- ja urapalveluita. Hän kertoo osallistuneensa kaikkiin työnhakuun liittyviin webinaareihin. Hyvä puoli on, että niitä voi katsoa myös tallenteina haluamaansa aikaan.

Kiventöyry painottaa, että LinkedIn on tärkeä työkalu oman henkilökohtaisen näkyvyyden rakentamisessa.

– Käytän linkkaria aktiivisesti. Se on itselleni tärkeä verkostoitumiskanava. Pitää olla itse aktiivinen, jotta sut huomataan.

Rekrytointipäätöksen tulisi perustua hakijan osaamiseen ja kokemukseen

Kiventöyry on tehnyt yhdessä opiskelijakaverinsa AnneMari Järvisen kanssa opinnäytetyön, jossa selvitettiin eläytymismenetelmällä yhdenvertaisuuden toteutumista rekrytointiprosessissa ja miten sitä voitaisiin
tulevaisuudessa kehittää.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokainen ihminen on samanarvoinen taustastaan tai erityispiirteistään huolimatta. Rekrytointiprosessi alkaa rekrytointitarpeen tunnistamisesta ja päättyy hakijan valintaan ja palkkaukseen.

– Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus on usein subjektiivista eli ne eivät välttämättä tarkoita kaikille samaa asiaa. Tärkeää olisikin keskittyä oleelliseen eli hakijoiden osaamiseen. Esimerkiksi Medividalla ei ole käytössä hakulomaketta eikä hakemukseen tarvitse kirjoittaa erikseen omaa ikää.

Kiventöyry muistuttaa, että työhakemus pitää kuitenkin aina räätälöidä haettavan työpaikan mukaan ja että nuorikin voi olla todella ammattitaitoinen, kuten heillä Visarannassakin. Ikä ei aina merkitse kaikkea.

Uratarina: Liisa Kiventöyry

•  2023: Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen (ylempi amk) tutkinto
•  2019: Liittyi ASIAn jäseneksi, kun siirtyi toimipaikanpäälliköksi
•  2017: Suoritti johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET)
•  2016: Esimiesakatemia
•  2015: Siirtyi esihenkilötehtäviin
•  1997: Valmistui sairaanhoitajaksi
•  Muuta: Työkokemusta 27 v. yksityiseltä sektorilta
• Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö: Yhdenvertaisuuden toteutuminen rekrytointiprosessissa./ Liisa Kiventöyry ja Anne-Mari Järvinen


Teksti: Heidi Salonen Kuvat: Jani Laukkanen. Julkaistu ASIA-lehdessä 3/2024

  • 13
  • 18
  • 15
  • 45
  • 17
  • 19