18.12.2024 | Työelämä, Työelämä
Tänä vuonna lahjoitimme joulukorttirahat Mielenterveyden keskusliitolle, joka on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestö.
Mielenterveysviikkoa koordinoi Mielenterveyden keskusliitto, joka on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestö. Liitto ajaa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa asioissa ja tuottaa tarvittavia palveluja.
Mielenterveyden keskusliiton viestintäpäällikkö Sirkku Immonen johtaa liiton viestintää. Kymmenes vuosi liitossa tulee täyteen ensi vuonna. Toimittajataustainen Immonen tuli taloon ensimmäistä kertaa Käsi kädessä -lehden päätoimittajaksi. Mielenterveyden keskusliitto julkaisi vuosina 1972-2015 Käsi kädessä -lehteä, jonka kannessa moni poliitikko ja artisti kertoi omista mielen ja elämän haasteistaan. Nykyään lehden perintö elää Tunne & Mieli -lehdessä, jota kustantaa Suomen Ammattimedia Suoma Oy.
Kuvassa Sirkku Immonen
Immonen on toista kierrosta töissä Mielenterveyden keskusliitossa. Välissä hän ennätti piipahtaa SOSTEssa erilaisissa viestinnän tehtävissä, mutta palasi takaisin mielenterveysasioiden pariin.
Viestinnässä työskentelee pieni, mutta tehokas tiimi; viestintäpäällikön lisäksi kaksi viestinnän asiantuntijaa ja tapahtumakoordinaattori.
̶ Meidän työntekijöiden ikähaitari on laaja, nuorimmat ovat kolmekymppisiä ja pitkän työuran tehneet kuusikymppisiä. Nuoret ovat tuoneet mukanaan työyhteisöön paljon hyvää arvopuhetta, Immonen sanoo.
Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa muun muassa anonyymejä vertaistukiryhmiä verkossa ja järjestää tapahtumia sekä koulutuksia, joissa keskeisenä punaisena lankana on vertaisuus ja vertaistuki.
̶ Koronan myötä löysimme uuden tavan toteuttaa erilaisia kursseja ja yleisötapahtumia kaikille kohderyhmillemme. Verkossa tapahtuvien keskusteluiden ja vertaistuen avulla tavoitamme laajan joukon ihmisiä, joille mielenterveysasiat ovat akuuttia, Immonen taustoittaa.
̶ Vertaistuki voi olla esimerkiksi viikoittainen verkkokeskustelu vertaisryhmän kanssa tai Valoa-chat, jossa voi keskustella mielenterveydestä ja jaetaan omia kokemuksia vapaaehtoisen vertaisen kanssa.
Vaikka digitaalinen toiminta on laajentanut tukea, mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on edelleen haasteita. Mielenterveysbarometrin mukaan monille hoitoon pääsy on vaikeaa, ja vaatii sairastuneelta usein voimia, joita ei välttämättä ole. Palvelujen pullonkaulat ja monimutkaiset hoitoprosessit tekevät tilanteesta erityisen haastavan
Masennuksen hoito ja hoidon saatavuus eivät ole parantuneet, vaikka aihe on ollut esillä julkisessa ja poliittisessa keskustelussa jo pitkään.
Mielenterveyden keskusliiton julkaisema Mielenterveysbarometri on mitannut mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa Suomessa vuodesta 2005.
Stigman osalta Immonen käyttää aina yhtä kysymystä: Mitä näistä ihmisryhmistä et haluaisi naapuriksi?
Stigma on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta se on yhä läsnä tietyillä toimialoilla, erityisesti teollisuudessa. Toisaalta nuorten kokema ahdistus ja uupumus ovat kasvaneet huolenaiheiksi.
̶ Noin joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Kyseessä ei siis ole mikään marginaaliryhmä, mielenterveydelliset asiat koskettavat meitä kaikkia jollain tapaa, Immonen korostaa.
̶ Vertaistuki on toimintamme punainen lanka. Tarjoamme vertaistuellisia palveluita anonyymisti verkossa riippumatta siitä, missä sairauden vaiheessa henkilö on. Tällainen tuki antaa voimaa ja auttaa monia jaksamaan arjessa.
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri kartoittaa mielenterveysongelmiin liittyviä asenteita sekä kokemuksia hoidosta ja palveluista. Vastaajista 89 %:n mielestä keskusteluhoidot ja luonnossa liikkuminen sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen vähintään melko hyvin. Liikunnasta tätä mieltä on 87 %”.
Skutsi kuulee -ohjelma käynnistyi vuonna 2023. Ohjelma on tarkoitettu 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita mielen hyvinvoinnista ja haluavat tutustua luontoon sekä sen mahdollisuuksiin vahvistaa hyvinvointia. Tutustuminen puistoihin, metsäretket ja yhteiset nokipannukahvit vaikuttavat positiivisesti mielen ja kehon hyvinvointiin.
̶ Jokainen ansaitsee oman luontosuhteen. Pyrimme tarjoamaan sellaisen mahdollisuuden yhdistystemme kautta. Skutsirastit sopivat omatoimiseen retkeilyyn, mutta joskus luontoon menemiseen voi tarvita kaveria.
̶ Tämän kaltaiset retket ovat arvokas lisä mielenterveystyöhön. Tarjoamme matalan kynnyksen mahdollisuuksia kaikille, jotka kaipaavat tukea toipumiselleen, kertoo Immonen.
Immonen nostaa esille myös työn merkityksellisyyden. Työ voi olla monelle nuorelle paras tapa pysyä mukana yhteiskunnassa. Hyvänä esimerkkinä tästä on suurten kauppaketjujen kuten S- ja K-ryhmän tukeminen nuoria työuran ensiaskeleilla.
Lahjoitukset ovat keskeinen osa Mielenterveyden keskusliiton toimintaa. Mielenterveystyötä voi tukea MobilePaylla numerossa 24482 tai verkossa mtkl.fi/tuemielenterveystyota. Pienikin lahjoitus voi olla ratkaiseva.
Teksti: ASIAn viestintäpäällikkö Heidi Salonen Kuva: Mika Pollari. Artikkeli on julkaistu ASIA-lehdessä 04/2024.
Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri Akava: Työpaikalla voidaan vahvistaa mielenterveyttä