09.12.2024 | Blogit, Blogit
Syksyllä 2024 suomalaisilla työpaikoilla tasapainoillaan edelleen lähi- ja etätyön välillä, kun organisaatiot pyrkivät löytämään oikeita toimintatapoja. Koronapandemian vauhdittama siirtymä etätyöhön muutti pysyvästi suhtautumista työpaikalla tapahtuvaan läsnäoloon, mutta viime vuosina yhä useammat yritykset ovat ottaneet käyttöön hybridejä ratkaisuja, joissa yhdistellään etä- ja lähityötä. Kansainväliset yritykset, kuten Amazon ja Google, ovat osittain pakottaneet työntekijänsä palaamaan lähityöhön, mikä on herättänyt myös suomalaisilla työpaikoilla keskustelua. Vaikka Suomessa vastaavaa pakkoa ei ole laajalti otettu käyttöön, monet organisaatiot seuraavat kansainvälisiä kehityssuuntia. Valitettavasti keskustelu on muuttumassa hyvin mustavalkoiseksi etä- ja läsnätyön välillä, eikä keskustelua käydä hybridityön kehittämisestä ja kuinka hybridityömalli onnistuu ja mitä se vaatii työn organisoinnilta.
Mitä etätyöllä tarkoitetaan? Se on joustavaa, vapaaehtoisuuteen ja sovittuihin sääntöihin perustuvaa ansiotyötä, jota voidaan tehdä varsinaisen työpaikan ulkopuolella ja sen onnistuminen edellyttää sopimista, luottamusta ja johtamista. Sopimisessa on kiinnitettävä huomiota työn sisältöön ja luonteeseen: samassa asemassa ja samankaltaista työtä tekeviä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2023 Työolobarometrin mukaan Suomessa 60 % työntekijöistä teki lähityötä, 12 % pelkkää etätyötä ja 28 % hybridityötä.
Työterveyslaitoksen HELP-projektin (hybridi-etä-lähityöprojekti) keskeinen johtopäätös on, että hybridityössä piilee mahdollisuus tuottavuuskasvuun, jos siihen osataan tarttua. Tämä ei tapahdu automaattisesti, vaan vaatii vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämän lisäksi tarvitaan myös kasvokkain kohtaamista. Työterveyslaitos on myös julkaissut hybridityömalli- oppaan, joka löytyy osoitteesta www.ttl.fi.
Etä- ja hybridityön sujuminen vaatii yhteistä pohdintaa ja sopimista niin työpaikka- kuin tiimitasolla. Etä- ja hybridityön pelisäännöistä pitää käydä työpaikalla keskustelua henkilöstön kanssa ja rakentaa yhdessä parhaat ratkaisut niin, että työn tekemisen tapa ja paikka palvelevat sekä työnantajaa että työntekijää, työn tekemistä, tuottavuutta ja turvallisuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työaikasuojeluun, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin.
Iso ongelma on se, että lainsäädäntö ei tunnista etätyön käsitettä eikä etätyötä ole otettu riittävästi huomioon työaika, työturvallisuus- ja tapaturmasääntelyssä. Työtapaturmalain ulottuvuus etätyössä on suppeampi kuin läsnätyössä, ja lain soveltaminen on hyvin tulkinnanvarainen. Tapaturman korvattavuuden kannalta on paljonkin merkitystä, satuttaako itsensä kotitoimistolla vai työnantajan toimistotiloissa, sillä etätyöympäristöissä tapahtuneiden tapaturmien korvattavuus ei ole yksiselitteistä.
Turvallisen etätyön tekemiseksi työtapaturmalain soveltamisalaa pitää laajentaa etätyössä tapahtuviin tapaturmiin, jolloin turva olisi etäyössä sama kuin lähityössä.
Etätyön määritelmä lisätään lainsäädäntöön. Etätyöhön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään tarvittavin osin työaikalaissa, työturvallisuuslaissa ja työtapaturmalaissa.
Etätyön määrästä ja toimintaohjeista sovitaan paikallisesti työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnassa. Työpaikan etätyön toimintaohjeista pitää käydä ilmi vähintään työaikaan liittyvät järjestelyt, työn tauottaminen, työajan seurantamenettelyt ja työnantajan ottaman etätyövakuutuksen kattavuus.
Työtapaturmalain soveltamisalaa laajennetaan etätyössä aiheutuneisiin tapaturmiin kattavammin kuin nykyisin. Työsuojelun yhteistoiminnassa pitää tehdä työturvallisuuslain mukainen vaarojen selvittäminen ja arviointi myös etätyössä.
Työnantajalla pitää olla lakisääteinen velvollisuus ottaa etätyövakuutus etätyötä tekeville työntekijöilleen.
Teksti: Lotta Savinko, Akavan tasa-arvo ja työympäristöpäällikkö. Kuvat: Akava / Liisa Takala ja Adobe Stock
Artikkeli on julkaistu ASIA-lehdessä 4/2024
Lue lisää
Akava: Etätyö