13.09.2021 | Työsuhdeasiat, Työsuhdeasiat
Teknologiateollisuuden uuden työnantajayhdistyksen tarkoitus on, että yritykset voivat vastedes valita joko valtakunnallisen tai yrityskohtaisen työehtosopimisen.
Tietoasiantuntijana ja luottamusmiehenä it-jätti CGI:ssä työskentelevän Mikael Montosen mukaan työehtosopimus on ennen kaikkea tasa-arvoistava sopimus, eli kaikkia Suomessa työskenteleviä koskevat samat työehdot.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa monet työsuhteen ehdot on sovittu lakia paremmin. Montonen pitää suurimpana riskinä sitä, että sitovuus häviää tietoalalta ja suurin osa työntekijöistä jää kokonaan ilman työehtosopimuksen tuomia parempia työehtoja.
– Jos TES poistuu kokonaan, niin rivityöntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omiin työehtoihinsa heikkenevät. Monet asiat ja edut on kirjattu nimenomaan työehtosopimuksiin eikä lakeihin, Montonen huomauttaa.
Kuvassa Mikael Montonen
Tietoalalla työehtosopimuksen osapuolina ovat työnantajia edustava Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja työntekijöitä edustavat Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä Tietoala ry. Teknologiateollisuuden kolmella toimialalla (teknologia-teollisuus, suunnittelu- ja konsultointi sekä tietoala) on tällä hetkellä yleissitova työehtosopimus YTN:n kanssa. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa on keskeisenä elementtinä paikallinen sopiminen. Sopimus on mahdollista tehdä joko työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä tai työnantajan ja YTN:n luottamusmiehen välillä.
Montonen on huolissaan työehtojen tasosta ja työntekijöiden neuvotteluvoimasta. Työnantajapuoli olisi kiinnostunut sopimaan enemmän paikallisesti sekä ilman TESsin perälautaa. Mikäli valtakunnallinen TES-kuvio murenee alta, niin onko neuvotteluasema enää yhtä tasa-arvoinen?
Paikallisesti sovittaessa työntekijöitä on edustanut työsuhdeasioihin perehtynyt luottamusmies. Lisäksi työnantaja ja työntekijät ovat voineet sopia keskenään työehtosopimusta paremmin, esimerkiksi palkasta.
Miten käy sopimisen kulttuurille, jos osaamaton henkilö on sopimassa asioista työntekijän näkökulmasta huonommin. Esimerkiksi Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus sisältää paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka tulkitsemiseen tarvitaan laaja-alaista osaamista ja kokemusta.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus mahdollistaa aika pitkälti paikallisen sopimisen, joka hyödyttää yhtä lailla molempia osapuolia, Montonen toteaa ja jatkaa:
– Pienten yritysten mahdollisuus aidosti sopia työehtosopimuksista on melko rajallista. Työpaikoilla tapahtuva työehtojen (talokohtaiset sopimukset) sopiminen vaatii osaamista, sitoutumista ja ennen kaikkea aitoa halua yhteistoimintaan työntekijöiden ja työnantajan välillä.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen neuvotelleet YTN tietoala ja Tietoala ry ovat aloittaneet valmistautumi-sen jo seuraavaan neuvottelukierrokseen.
Teknologiateollisuuden uusi ”kahden järjestön malli” lisää painetta tulevaan syksyyn. Neuvotteluihin osallistuu myös vastaperustettu työnantajayhdistys
Teknologiateollisuuden työnantajat ry, joka vastaa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.
– Syksyn neuvotteluissa asiakysymykset ovat pitkälti samoja kuin aiempinakin vuosina. Sen sijaan uusia kysymyksiä ovat muun muassa: keitä kaikkia uusi työehtosopimus tulee koskemaan, onko teknologiateollisuuden tekemä sopimus yleissitova ja minkä yritysten työntekijöitä sopimus koskee, Montonen kysyy? Hän jatkaa:
– Mikäli valtakunnallista työehtosopimusmallia ei saada sovittua, tarkoittaa tämä sitä, että myös yleissitovuus jää syntymättä.
Jatkossa yrityksessä noudatettavat työehdot ovat sen varassa, mikä on työntekijöiden neuvotteluvoima. Niissä yrityksissä, joissa työntekijät ovat hyvin järjestäytyneet ammattiliittoon, sopimukset saadaan sovittua. Niissä, missä työntekijöiden järjestäytyminen on huonoa, työehdot ovat työnantajan hyvän tahdon varassa.
Aiemmin työpaikan vaihtamisen yhteydessä on voinut luottaa siihen, että työehdot eivät muutu. Työehtosopimuksia ei ole ilman ammattiliittoja eikä ammattiliittoja ilman jäseniä. Kattava järjestäytyminen on tärkeä edellytys sille, että alan työehdot saadaan pidettyä hyvällä tasolla tulevaisuudessa-kin. Nyt on entistäkin tärkeämpää keskustella työpaikoilla järjestäytymisen merkityksestä.
– Kannattaa kuulua liittoon ja ottaa kaverisi mukaan, Montonen toteaa.
Mikael Montonen työskentelee myös YTYn hallituksen jäsenenä (tietoala). Juttu julkaistaan YTY-lehdessä 3/2021.
Muut aiheeseen liittyvät artikkelit: Mitä hyötyä työehtosopimuksesta on työnantajalle?