13.02.2025 | Työelämä
SAVALin toimistolle saapui syksyn 2024 aikana useita huolestuttavia viestejä heikentyneestä työhyvinvoinnista. Esille nousseita ongelmia ovat olleet muun muassa liiallinen työkuorma, riittämätön esihenkilötuki, kiusaaminen sekä uupumus, joka on vakavimmillaan johtanut itsetuhoisiin ajatuksiin ja tekoihin. Onko kyseessä jo valmentajien työturvallisuuden ja työterveyden hätätila?
Toimialalla esihenkilötehtäviä hoidetaan usein luottamustoimena, mutta tämä ei poista työnantajan tai esihenkilön vastuuta työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä. Esihenkilöiden tulee varmistaa turvallinen työympäristö. Laiminlyönnit voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, erityisesti jos puutteet työturvallisuudessa vaarantavat työntekijän terveyden.
Valmentajan arjessa on hyvin tyypillistä, että yhteisössä ja päivittäisissä työtehtävissä on mukana julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajia. Lisäksi ammattilaiset ja vapaaehtoiset toimivat yhdessä, ja organisaatioita johdetaan usein luottamustehtävänä.
Yhteisön hyvinvointi vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti saadaan aikaan tarkoituksenmukaista toimintaa, oppimista, kehittymistä sekä lisäarvoa yhteisölle ja sen jäsenille. Tätä kokonaisuutta tulee johtaa, ja parhaimmillaan hyvinvoivassa yhteisössä koetaan työhyvinvoinnin lisäksi imua, kuuluvuuden tunnetta ja sisäistä motivaatiota – ja saadaan aikaiseksi myös tuloksia.
Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työolot, työn sujuvuus, työssä oppiminen, positiivinen ilmapiiri sekä voimavarojen ja kuormitusta aiheuttavien vaatimusten tasapaino. Työn tulee olla hyvin organisoitua, ja johtamisen on oltava asianmukaista. Hyvä työympäristö voi suojata työntekijää myös ulkopuolisilta stressitekijöiltä.
Valmentajien työelämässä on myös tunnistettuja haasteita, kuten liiallinen työkuormitus, palautumisen puute, huono ja puutteellinen esihenkilötoiminta sekä työnantajan velvoitteiden laiminlyönti. On toivottavaa, että työnantajat tunnistavat jatkossa valmennustyön psykososiaaliset kuormitustekijät nykyistä paremmin ja puuttuvat epäkohtiin varhaisessa vaiheessa.
SAVALin toimiston havaintojen mukaan valmentajien mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina. Suomessa mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy suomalaisten sairauspoissaoloille, ja valmentajien tilanne näyttää seuraavan samaa suuntausta.
Valmentajien työkyvyn tukeminen ja edistäminen ovat keskeisiä asioita hyvinvoinnin ja organisaation toiminnan kannalta. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin seuranta sekä varhaisen tuen antaminen tulisi olla kirjattuna työpaikan käytäntöihin. Toimintavuoden yhteydenottojen perusteella voisi kysyä:
Liikunta-alan työnantajien on jatkossa varmistettava, että työolot tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Valmentajien psykososiaaliset kuormitustekijät on tunnistettava ja arvioitava entistä paremmin, ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tulee myös olla osa toimintaa. Tämä kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Työympäristön ja työtehtävien tulee olla järjestetty niin, että kuormitustekijät ja voimavarat ovat jatkossa paremmin tasapainossa.
Valmentajien tarpeettomien psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen, välttäminen ja vähentäminen tulisi olla osa organisaatioiden turvallisuusjohtamista. Jatkossa olisi toivottavaa, että tämän kokonaisuuden painoarvo nousee niin, että asiaan liittyvät kirjaukset ja toiminta ovat osa organisaatioiden strategiaa – hyvinvoivat työntekijät.
Valmentajien osalta tulee jatkossa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn ainakin seuraavissa kokonaisuuksissa: haitallinen työkuormitus, työssä tapahtuva epäasiallinen kohtelu, psyykkisesti kuormittavien tehtävien ja tilanteiden tunnistaminen sekä työajan sijoittelusta johtuvat terveyshaitat.
Lisäksi esihenkilöiden ja työnjohdon erityistä huomiota vaativat osaamisvaatimukset tulee ymmärtää: osaaminen epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseksi ja tilanteiden käsittelyssä sekä haitallisen kuormituksen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy.
Parasta olisi käsitellä työpaikalla ilmenevät epäkohdat ja koetut oireet varhaisessa vaiheessa. Työhön liittyvien huolien ottaminen puheeksi esihenkilön ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa voi olla ratkaiseva ensimmäinen askel.
Valmentajien on myös tärkeää muistaa, että työlainsäädännön mukaan yksilöllä on oma työsuojeluvastuunsa. Tämä vastuu ei poista työnantajan ensisijaista vastuuta työturvallisuuden järjestämisestä, mutta se korostaa työntekijän omaa roolia työympäristön turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä.
Työntekijällä on velvollisuus noudattaa työpaikan turvallisuusohjeita ja toimia siten, ettei hänen toimintansa vaaranna muiden turvallisuutta. Hänen on myös ilmoitettava työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vaaroista ja puutteista sekä osallistuttava työn turvallisuuden kehittämiseen ja yhteiseen työturvallisuustoimintaan.
Jos työntekijänä tuot esiin työhyvinvointia heikentäviä epäkohtia esihenkilöllesi, työnantajalla on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja ryhtyä toimenpiteisiin työympäristön parantamiseksi. Mikäli työnantaja ei reagoi tai laiminlyö työsuojeluvelvoitteensa, työntekijän on tärkeää tietää vaihtoehtoiset toimintatapansa:
Työnantajan toimimattomuus epäkohdista tiedon saatuaan voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten työntekijöiden työkyvyn heikentymiseen ja lisääntyviin sairauspoissaoloihin. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole vain lain vaatimus, vaan myös osa vastuullista työnantajakulttuuria.
Raino Nieminen, SAVALin toiminnanjohtaja
Työelämän tietopankki: Työpaikkakiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu Työelämän tietopankki: Työturvallisuus Työterveyslaitos: Työhyvinvointi ja työkyky SAVALin selvitys: Liiga- ja Mestis-valmentajien työhyvinvoinnissa suuria eroja Artikkeli: Uupumuksen rajamailla SAVAlin valmentajakoulutukset