Vastikään aloittaneen hallituksen myötä mittavat leikkaukset odottavat suomalaista liikuntaa ja urheilua. Olympiakomitean puheenjohtaja Vapaavuori kommentoi leikkausten vahingoittavan suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä*. Kuten yleisesti on tunnistettu, suomalaiset liikkuvat hälyttävän vähän, ja trendi alkaa jo aikaisin lapsuudessa.

Koska oma varainhankinta liikunnan ja urheilun parissa nousee entistä tärkeämmäksi, kun valtio kiristää nyörejään, on olympiakomitea esimerkiksi esittänyt lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentamista liikuntaan ja urheiluun. Onkin moraalisesti perusteltua edellyttää valtiolta uusia työkaluja leikkausten negatiivisten vaikutusten tasapainottamiseksi. Tämä siis siinä tapauksessa, että urheilu ja liikunta – laajemmin, myös väestön terveys – katsotaan hallituksessa suojelemisen arvoiseksi. Edeltävä ei ole päätösten valossa itsestään selvää: todelliset arvot nimittäin selviävät puheiden sijaan toiminnasta.

Mikäli nyt kuitenkin lähtökohdaksi otetaan se, että liikunnalla ja urheilulla katsotaan olevan yhteiskunnallista itseis- tai välinearvoa, on työkaluja tarjottava enemmän kuin vain pelkkä verovähennys. Suomi on nimittäin pieni maa, jossa on heikko sponsorointikulttuuri. Kansalliset luonteenpiirteemme varovaisuus ja epäluuloisuus auttavat välttämään riskejä ja virheitä, mutta toisaalta ne myös estävät uuden hyvän syntymistä. Toisin sanoen: eri urheilulajit ja -seurat eivät ole samalla viivalla yksityisen varainhankinnan suhteen. Vaikutukset näkyvät esimerkiksi mahdollisuudessa harrastaa monipuolisesti, mikä taas johtaa liikkumattomuuden lisääntymiseen entisestään.

On täten perusteltua integroida julkisia toimijoita osaksi urheilun itsenäistä varainhankintaa niin monipuolisesti kuin vain mahdollista. Yksi näistä toimijoista on ehdottomasti Yle.

Yle näyttää kaikenlaista urheilua, mutta pääosin suomalaisia suosikkilajeja, kuten jalkapalloa, hiihtoa ja yleisurheilua. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä moni on näistä lajeista kiinnostunut. Rajauksia on väistämättä tehtävä. Toisaalta on myös kiistämätön tosiasia, että harvalla lajilla on mahdollisuus saada esimerkiksi kilpailutoimintaansa näkyville muuten kuin muutaman sekunnin vilauksina Urheiluruudussa SM- tai vastaavien kisojen päätteeksi, ja olympialajien osalta neljän vuoden välein vaihtelevalla lähetysajalla.

Näkyvyys on äärettömän tärkeää lajille kuin lajille. Se on käytännössä sponsoroinnin edellytys, eikä harrastajien päätyminen uuden lajin pariin synny tyhjiössä, vaan se edellyttää kipinää, jonka esimerkiksi laadukkaasti toteutettu tv-lähetys voi tarjota.

Käydään pikaisesti läpi Ylen tehtävät. Niihin on kirjattu muun muassa kulttuurin vahvistaminen sekä tasa-arvon ja yhteenkuuluvuuden edistäminen. Urheilu on osa kulttuuria, suorastaan yksi kulttuurimme kulmakivistä – on siis selvä, että Yle näyttää urheilua. Yhtä lailla urheilu tasa-arvoistaa ja luo yhteenkuuluvuutta. Tasa-arvon käsite tuottaa yleensä mielleyhtymän yksilöiden välisestä tasa-arvosta, mutta samoin on perusteltua tarkastella urheilulajien välistä epätasa-arvoa, joka tulee talousnäkökulmasta olemaan tulevaisuudessa entistä räikeämpi.

Esitän yllä olevien perusteella puhtaasti kotimaiseen urheiluun keskittyvää uutta ympärivuotista lähetyskokonaisuutta, joka olisi katsottavissa esimerkiksi Areenan striimien kautta – lajeille, joilla ei vielä ole varsinaista Ylen supernäkyvyyttä. Tämä toisi myös vähemmän tunnettujen lajien kilpasarjat ja urheilijat sportin ystävien kotisohville ja toisaalta edistäisi leikkauksista eniten kärsivien toimijoiden mahdollisuuksia hankkia yksityistä rahoitusta, oli kyse sitten lajiliitosta, seurasta tai yksittäisestä urheilijasta. Se olisi käytännön osoitus liikunnan ja urheilun arvon puolesta.

Lähetysten ei toisaalta olisi välttämätöntä keskittyä pelkkiin kilpailuihin: ne voisivat sisältää myös visiittejä seurojen harjoituksiin, juontajien lajikokeiluja ja harrastajien haastatteluita. Uusien lajien esilletuomista arjen harrastamisen näkökulmasta. Liikkumisen ilon korostamista. Vastaus uutta liikuntaharrastusta etsivälle.

Kesäisin järjestettävä SM-viikko on kilpailunäkökulmasta katsottuna askel oikeaan suuntaan. Se on kuitenkin rajattu neljään päivään: ei ole selvää, että ajanjakso sopii lajin kilpailukalenteriin, eikä se tarjoa jatkuvuutta. Kokemuksena se on irrallinen. Kun urheilijoihin tai joukkueisiin syntyy vähitellen tunneside useampien osakilpailujen myötä, kehittyy myös fanikulttuuri sekä kannustimet lähteä tukemaan toimintaa.

Yhteenvetona

On moraalisesti oikein ja perusteltua, että toimintaedellytyksien leikkaamisen vastineeksi annetaan mahdollisimman laaja keinovalikoima, jolla päätöksistä seuraavia negatiivisia vaikutuksia liikuntaan ja urheiluun voidaan yrittää kumota. Ylen tulisi järkälemäisenä valtiollisena toimijana olla ehdottomasti yksi keinovalikoiman muodoista. Se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin, mutta vaatii ripauksen rohkeutta ja uskallusta.

* HS-artikkeli 2.10.2023: Jan Vapaavuorelta tiukka viesti hallitukselle: Vahingoittaa suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä

Valmentajalta valmentajalle -blogin kirjoittaja Niko Vuorinen, kalpamiekkailija